EPSn naisten edustusjoukkueen viime viikolla huipentunut kausi Kakkosessa eteni nousujohteisesti ja päättyi lohkon nelossijaan mutta ero A-lohkon kärkijoukkueisiin sekä sitä kautta Ykkösen nousukarsintoihin oikeuttaville sijoille kasvoi silti isoksi, yli 20 pisteeseen.
Lähtöasetelma oli haastava koska aivan yksittäisiä pelaajia lukuunottamatta koko viime kauden edustusjoukkueen pelaajaryhmä siirtyi uusiin haasteisiin. Pelaajavajetta paikattiin aloittamalla laajamittainen yhteistyö Helsinki Football Academyn (HFA Märsky) kanssa.
Mäkelänrinteestä Espoonlahteen saatiin joukko nuoria, lahjakkaita ja erittäin motivoituneita pelaajia vahvistettuna tuoreilla seuran oman laadukkaan juniorimyllyn kasvateilla. Uudet pelaajat ottivat paikkansa punaisissa nopeasti mutta joukkueena yhteen kasvaminen vaatii aina oman aikansa.
Kakkosen A-lohkossa kausi oli MuSan lähes ylivoimainen näytös. Porilaisjoukkue ei hävinnyt lohkossa kertaakaan ja pelasi vain yhden tasapelin, lähes yhtä ylivoimaista lohkokakkosta HJSää vastaan jonka kauden ainoa tappio tuli Porilaisille.
EPSn koko kauden menestyksen kannalta ratkaisevaa oli että juuri otteluissa näitä kyseisiä joukkueita vastaan kokemuksen ja rutiinin puute näkyi. Siinä missä EPSn keski-ikä oli sangen nuori, joukkue koostui lähes kokonaisuudessaan 2006-2007 ikäluokasta, löytyi sekä MuSalta että HJSltä nuoren voiman lisäksi myös muutamia kokeneempia täsmävahvistuksia. FC Honka-yhteistyön myötä EPS sai etenkin alkukauden peleihin muutamia laina-apuja mutta nämäkään pelaajat eivät olleet kokemukseltaan kovin veteraaneja.
Tappiot eivät olleet isoja, HJSlle EPS hävisi koko kauden avausottelun Hämeenlinnassa vain 1-0 vaikka pelasi suurimman osan ulosajon jälkeen vajaalla. Espoonlahdessakin HJS voitti vain 2-1.
MuSaa vastaan EPS hävisi kotonaan niukasti alkukaudella 2-1 ja Porin kohtaaminen elokuussakin päättyi tismalleen samoin numeroin.
Lisäksi EPS hävisi kahdesti myös lohkokolmoselle TuWelle ja kauden ainoana “yllätyksenä” myös paikallisvastustaja FC Espoo tuotti haastetta kun kotona heille hävittiin ja Säterinniitystäkin kaivettiin vain tasapelipiste. NJSlle hävittiin kertaalleen kotona kauden viimeisessä pelissä kun loppusijoitus (4.) oli jo varmistunut ja tässäkin matsissa EPS joutui jo varhain alivoimalle ulosajon myötä.
Kaikkia muita joukkueita vastaan EPS lunasti kaudella täyden pistepotin, esimerkiksi Kolmoseen pudonneita HyPSiä ja TKT:tä höykytettiin peräti 10-2 ja 7-0 voitoilla joten EPS kuului ilman muuta lohkon top neljä-joukkueisiin mutta niin sanotuissa “ratkaisupeleissä” muita kärkijoukkueita vastaan voittoja ei pystytty naaraamaan joka selittää lopputaulukon hyvinkin selkeät piste-erot kahden kärkeen.
Kokeneempien pelaajien puuttumisen lisäksi yksittäisinä kehityskohteina esimerkiksi joukkueen pelaajarinki eli todella voimakkaasti läpi kauden vastustajiin nähden ja Kakkosessa ehti kauden aikana pelata peräti hurjat 47 eri pelaajaa. Laaja rinki ja kokemuksen saaminen aikuisten peleistä mahdollisimman monelle pelaajalle on toki hyödyllistäkin tulevaisuutta ajatellen mutta EPSn tapauksessa kun suuri osa edustuksen pelaajaringistä pelasi samaan aikaan myös T18 SM-sarjaa se aiheutti jatkuvasti kalenterillisiakin haasteita.
Ennätyssuuren yksittäisten pelaajien määrän vastapainona EPSllä oli ajoittain suuria vaikeuksia saada otteluihin käyttöön kelvollista määrää vaihtopelaajia. Etenkin Kakkosen kaltaisessa sarjassa jossa vaihtoja on mahdollista tehdä jopa seitsemän on selvä että siinä missä vaikka MuSa tai HJS pystyivät hyödyntämään vaihtopenkkiensä laajuutta maksimaalisesti EPS antoi kilpailuetua vastustajille joutumalla joihinkin peleihin jopa vain 1-2 vaihtopelaajan ollessa käytettävissä. Kuten ison vaihtuvuuden osalta syynä tähän olivat varmasti ennen kaikkea kalenterilliset törmäykset EPSn juniorijoukkueiden kanssa.
Palloliiton sarjauudistuksen myötä joukkuemäärät kaudelle 2025 tulevat putoamaan niin Kansallisessa Liigassa kuin uudessa Kansallisessa Ykkösessä joka tarkoittaa että Kakkosen tasolle tulee ensi kaudelle lisää kovia kilpailijoita jotka pyrkivät takaisin ylemmille sarjatasoille. Eli sarjan taso tulee edelleen kovenemaan, kilpailu kiristyy entisestään ja nouseminen ei tule ainakaan helpottumaan.
Tämän kakkosen kauden 47 pelaajan ringistä nostettakoon esiin muutamia eniten pelanneita. Laitapuolustaja Nelli Laakkonen urakoi kaikissa 18 Kakkosen pelissä. Joukkueen kapteeni Sara Attola esiintyi 16 ottelussa ja oli lisäksi EPSn ykköstykki 6 maalillaan. Toinen keskikentän moottori Pinja Rämö pelasi kauden aikana 17 pelissä ja puolustuksen liideri toppari Lotta Paavilainen 15 matsissa. Maalivahdeista eniten pelejä vyölleen keräsi Siiri Järvelä, 12 kappaletta.
30.9.2024
Espoon Palloseuran Jalkapallo ry
