Miesten kausi jatkuu tulevana sunnuntaina

EPS sijoittui miesten Ykkösen runkosarjassa siis tällä kertaa sijalle 11. joka tarkoittaa viime vuoden Ykkösen tulokaskauden tavoin sitä että kausi päättyy Alemman jatkosarjan otteluilla.

Jos vertailua viime kauteen halutaan hieman tehdä silloin runkosarjasijoitus oli pari pykälää korkeampi (9.) mutta esimerkiksi pisteissä ero oli lähes marginaalinen, viime kaudella niitä kertyi 27, tällä kaudella 24. Voittoja molemmilla kausilla tuli täsmälleen saman verran, 7 kappaletta, mutta viime kaudella tasapelejä pelattiin kolme enemmän.

Kun kauteen lähdettiin tiedossa oli että EPSn kokemat pelaajamenetykset olivat merkittäviä. Etenkin Oskar Lyberopouloksen (Gnistan), Rasmus Sipin (PK-35) ja Oscar Dahlforsin (TPS) siirrot Veikkausliigaan ja Ykkösliigaan jättivät paljon paikattavaa niin tolppien väliin, puolustukseen kuin hyökkäykseenkin.

Toisaalta EPSissä starttasi kuitenkin jo viime vuoden marraskuussa uuden päävalmentajan Tuomas Silvennoisen aikakausi ja luottamus siihen oli kova että joukkue pystyisi jälleen parin viime kauden tavoin kasvamaan ja kehittymään pelillisesti vuoden edetessä.

Tuloksellisesti kauden alku huhtikuussa oli jälkikäteen katsottuna jopa parhaita jaksoja. Vaikka Ykkösen sarja-avaus hävittiinkin niukasti FC Jazzille ja Suomen Cupissa kärsittiin yllätyspudotus VJSää vastaan otti EPS kuitenkin voitot sekä Atlantis FCstä että MPstä.

Toukokuu toi tullessaan lähinnä tappioita. OLS vieraissa oli liian kova pala sairasteluistakin kärsineelle joukkueelle, samoin neljän maalin Gezim Voca ja Inter/2 kotipelissä. TamUa vastaan Tammelassa jo varmalta vaikuttanut tasuripiste haihtui viimeisen lisäaikaminuutin takaiskumaalin. Muuten hankalan kuukauden päätteeksi EPS otti kuitenkin todella tärkeän 2-1 kotivoiton JJKsta Laith Azharin lopussa iskemän voittomaalin turvin.

Kesäkuussa konkretisoituivat isosti jälleen erot EPSn koti- ja vieraspelaamisessa. Vieraissa otettiin kuokkaan niin RoPSilta, PKKUlta kuin KuPS Akatemialta. Kuun alkupuolella sen sijaan KPVn kaato 1-0 kotona Espoonlahdessa Viggo Blummen suoraan kulmapotkulla iskemällä maalilla menee koko kauden hienoimpiin hetkiin.

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Porissa koettiin koko EPS-kauden aallonpohja kun FC Jazz jyräsi vieraat peräti 7-0. Tästä joukkue tsemppasi itsensä kuitenkin hienosti 1-1 tasuriin MPtä vastaan Mikkelissä ja sitä seuraavassa pelissä 1-0 kotivoittoon Atlantiksesta Mati Ambascianon osumalla. Raskas heinäkuu päättyi kuitenkin taas mollivoittoisesti kotitappiolla OLSille ja vierastappiolla Inter/2lle.

Elokuun alussa Espoonlahden Urheilupuisto kuhisi väkeä julkkisten hyväntekeväisyysottelussa jonka perään edustusjoukkue saalisti hienon 1-1 tasurin TamUa vastaan. Kuukauteen mahtuivat myös kaksi katkeraa lisäaikatappiota vieraissa (JJK, KPV), kaksi komeaa kotivoittoa (RoPS, PKKU) sekä runkosarjan päätteeksi tasuripiste Kuopiosta KuPS Akatemiaa vastaan.

Kaiken kaikkiaan jos runkosarjaa niputetaan niin kausi on ollut hyvin epätasainen. Koko kauden pisin pisteputki EPSllä on ollut kahden ottelun mittainen johon se ylsi huhtikuussa, heinäkuussa ja vielä elokuussa koko runkosarjan päätteeksi. Kahta perättäistä voittoa (MP, Atlantis) EPS ei ole kuitenkaan saalistanut sitten huhtikuun.

Kuten aiemminkin seuralla on hieman ollut tapana oli EPS tässäkin runkosarjassa selvästi parempi koti- kuin vieraspeleissään. Pistejakauman (19 pistettä kotipeleistä, vain 5 vieraissa) lisäksi mainittavaa on että koko kaudella on toistaiseksi saalistettu vain yksi vierasvoitto, heti kauden ensimmäisestä Atlantis-vierasmatsista huhtikuussa.

Suurimmaksi haasteeksi koko kautta tarkasteltaessa EPSlle on muodostunut maalinteko, niitä joukkue teki vähiten (25) koko Ykkösen runkosarjassa vaikka määrä kääntyikin kasvuun elokuussa. Päästettyjen maalienkaan osalta (45) liikaa ylpistymisen aihetta ei ole mutta runkosarjassa sentään RoPSille tehtiin yksi osuma enemmän ja monelle muulle joukkueellekin vain pari-kolme vähemmän. Jos yksittäinen täysin epäonnistunut Jazz-ottelu (7-0) ei painaisi tilastossa EPS sijoittuisi päästettyjen maalien tilastossaan jopa sarjan paremmalle puoliskolle mutta jos ja jos.

Pelaajapuolelta kauden onnistujia tähän mennessä nimetessä ensimmäisenä on pakko nostaa nuori maalivahtimme Lassi Lehtinen. 2007-syntynyt veskari otti ykköstorjujan paikan monien yllätykseksi ja vaikka oppirahojakin on silloin tällöin vielä maksettu on rohkeasti peliin osallistuva Lassi esiintynyt kaiken kaikkiaan erittäin hyvin edukseen.

Puolustuslinjan pelaajistamme ja ehkä koko kauden EPS-ykköstähdeksi toistaiseksi Mediatiimi nostaa monipuolisen Viggo Blummen. Vaikka Blumme on nimellisesti laitapuolustaja on hän toiminut tälläkin kaudella isosti joukkueen hyökkäyspelin moottorina rakentaen syötöillään yleensä vasemmalta laidaltaan luultavasti enemmän maaleja kuin kukaan toinen punaisten pelaaja. Lisäksi Blummen vastuulla on ollut suuri osa EPSn erikoistilanteista.

Keskikentän pohjalla ankkuripelaajana operoiva Omar Adawi on uurastanut kaudella Blummen ohella eniten, tämä kaksikko pelasi nimittäin joka ikisessä runkosarjaottelussa avauksessa ja Blumme jopa kauden joka ikisen peliminuutin (!). Adawi on otettu peleissään kahdesti vaihtoon joten minuuteissa hän häviää hieman Viggolle mutta on uurastanut ottelusta toiseen todella kovalla tsempillä, usein nimenomaan vastustajien tähtipelaajia pimentäen.

Hyökkäyspäässä jo viime kaudella 11 maalia Ykkösessä iskenyt Laith Azhar on ollut tälläkin kaudella ykköspyssymme 7 osumallaan. Etenkin loppukaudesta häntä on noussut kuitenkin hyvin haastamaan myös nuori Aito Pitkänen keräten jo 5 täysosumaa.

Runkosarjan lopussa ja vielä jatkosarjan alkaessakin EPSää ovat rasittaneet ja rasittavat edelleen hieman pelikiellot ja loukkaantumiset mutta seurajohto reagoi vielä siirtoikkunan auki ollessa merkittävästi kun punaisiin siirtyivät Willem Haapiainen, Alex Mapp, Arez Goshnaw sekä Reko Hautamäki.

Kaiken kaikkiaan runkosarja sujui siis oikeastaan hyvin viime kauden kaltaisissa merkeissä tuloksellisesti, myös siinä ei ole mitään uutta että peli on kulkenut paremmin kotona kuin vieraissa. Kilpailu Ykkösessä on kuitenkin selvästi koventunut ja taso noussut minkä johdosta nyt EPSkin joutuu vielä jatkosarjassa tosissaan taistelemaan sarjapaikastaan toisin kuin viime kaudella jolloin sarjan kaksi huonointa joukkuetta (VIFK, FC Vaajakoski) olivat pitkälti varmistuneet jo runkosarjassa ja piste-erot repsahtaneet niin suuriksi että jatkosarjassa ei hirveän isoista asioista enää pelattu toisin kuin tänä syksynä.

Runkosarjan päätös oli kuitenkin EPSltä positiivinen ja siirtomarkkinoillakin vahvistuneella ryhmällä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet taistella sarjapaikkansa puolesta. Voittoja se toki edellyttää ja etenkin vieraspelaamisen täytyy nousta aivan uudelle tasolle koska jatkosarjapeleistä vain kaksi on kotona ja kolme vieraissa. Mutta ainakin tällä hetkellä lähtökohdat ovat positiivissävytteiset. Etenkin kotiotteluissa ja miksei vieraissakin luonnollisesti EPS-fanien tuki tulee toivottavasti olemaan jälleen se “12. kenttäpelaaja”.

8.9.2025
EPS Mediatiimi