Kun EPSn historian ensimmäinen kausi miesten Ykkösessä on ylittänyt puolivälinsä teemme pienen katsauksen tällä kertaa pelaajien henkilökohtaisiin suorituksiin ja siirrämme katseen runkosarjan loppupuoliskolle.

Maalivahdit:

Oskar Lyberopoulos on kantanut Ykkösessä
päävastuun pelattuaan 12 ottelua. Osku on ollut pääosin erittäin hyvä ja
luotettava pitäen myös maalinsa komeasti puhtaana jo neljästi. Ainoa heikompi
ottelu toistaiseksi osui KuPS Akatemiaa vastaan mutta ykkösveskarin rooli on
kiistaton. Kalle Kuisma sai hieman pikakomennuksella debyyttinsä JJKta
vastaan ja selviytyi siitä kohtalaisesti. Nähtäväksi jää onko vielä lisää
vastuuta tulossa kauden edetessä. Heikki Louhivaara pelasi
hyvällä rutiinilla kaksi alakierrosten Cup-peliä mutta hänen roolikseen jää
loppukaudellakin Oskun ja Kallen sparraaminen. Nuoret Aapo Pihlaja ja Lassi
Lehtinen
 ovat vierailleet penkkivahteina ilman peliaikaa.

 

Puolustus:

Alkukierrosten jälkeen Sven Pierre ja muu valmennustiimi
löysi suht pian oman niin sanotun ihannenelikkonsa. Viggo Blumme vasemmalla,
toppareina Rasmus Sipi ja Arttu Aho sekä
oikealla Muad Ahmed. Uudet kasvot Blumme ja Ahmed ovat nousseet
ryminällä runkopelaajiksi. Molemmat ovat taitavia moderneja pakkeja jotka
nousevat myös voimakkaasti tukemaan hyökkäyksiä. Sipi on ollut tällä kaudella
puolustuksen “peruskallio” pelaten alkukierroksilla missattujen
pelien jälkeen joka ikisen minuutin. Myös maalinteossa mies on onnistunut jo
kolmasti.

Iso liideri Arttu Aho houkuteltiin vielä mukaan auttamaan EPSää Ykkösen projektissa. Siviilielämän kiireiden vuoksi Arttu on pelannut vain kotipeleissä mutta hänen kokemuksensa ja johtajuutensa ovat auttaneet joukkuetta paljon. Arttua on vieraspeleissä tuurannut useimmiten hyvällä tasolla Abdirisaq Hussein.

Veka Gustafsson pelasi hyvin kauden
avausottelussa mutta oli sen jälkeen pitkään sivussa aina kesäkuulle asti.
Loukkaantumiset ovat olleet Vekan riesana ennenkin mutta terveenä pysyessään
hän tuo lisää leveyttä alakerran paikoille. Viime peleissä Veka ja Muad ovat
jakaneet vastuuta oikealla.

Zakaria Osman taisteli vielä kauden
alkuvaiheessa jopa avauksen paikoista etenkin laitapakin tonteille mutta hänen
roolinsa on sittemmin jäänyt hyvin pieneksi. PK-35 laina Otto Kouva pelasi
vain kauden avanneessa OLS-pelissä ja sen jälkeen Gustafssonin tavoin pitkän
sairaskertomuksen omaavaa miestä ei ole nähty. Nuori Matias Pasanen on
pelannut kahdessa ottelussa jämäminuutteja. Kaius Bister ja
armeijan harmaissa paahtava Elias Kotilainen ovat käväisseet
vain penkillä asti.

 

Keskikenttä:

Valter Salavuo on edustanut jatkuvuutta EPSn
keskikentällä. Jo parilla edelliselläkin kaudella isossa roolissa ollut ja jo
kapteeninakin vaikuttava Salavuo taistelee aina esimerkillisesti puolustavassa
roolissa keskikentän pohjalla. Lahti-ottelussa piipahti topparinakin ja onpa
hänet nähty oikeana laitapakkina ja linkkinäkin. Muutama peli jäänyt väliin
loukkaantumisten vuoksi mutta palasi onneksi nopeasti tositoimiin.

Nuori Antti Tella taas on kunnostautunut
jatkuvasti myös hyvällä syöttöosaamisellaan ylöspäin. Kauden alussa Tellaan
luotettiin vielä vain vaihtopelaajana mutta mies pelasi yksinkertaisesti niin
hyvin että häntä on sittemmin nähty säännöllisesti avauksessakin.

Viime kaudella Kakkosen tähtiin kuulunut Mourad
Amehri
 pelasi ensimmäisissä kahdessa Ykkösen pelissä mutta oli sen
jälkeen poissa kuvioista pitkälle kesäkuuhun. Paluunsa jälkeen Amehri on ollut
tutun agressiivinen, välillä hieman liiankin mutta omaa erikoisosaamista mm.
vapaapotkuihin sekä hyvän pelisilmän joten Amehri taistelee varmasti
jatkossakin tiukasti mm. Tellan kanssa peliajasta.

Kesken kauden joukkueeseen liittynyt Omar Adawi on
saanut heti paljon vastuuta. Adawi pystyy pelaamaan hyvin useassakin
puolustavassa roolissa. Otto Rautiainen on ollut ehkä hieman
väliinputoajana. Hän on pelannut tarvittaessa avauksessa ja tullut usein
vaihdostakin. Otto ei ole ihan parhaimmillaan puolustussuunnan kovissa
väännöissä mutta hyökkäyssuuntaan ja kärjen takana hänen osaamiselleen on
varmasti loppukaudellakin käyttöä.

Mohammed Bakkar pelasi jopa avauksessa kauden
alussa mutta etenkin uusien hankintojen myötä hän on pudonnut selvästi kuvasta
kokonaan pois ja ei ole mahtunut edes vaihtopenkille. Konkari Aleksi
Ruusu
 esiintyi lupaavasti ensimmäisissä peleissään mutta on sen
jälkeen ilmeisesti jälleen kärsinyt vaivoista. Jonkinlaisina jokerikortteina
heitäkin voisi toki vielä kauden jälkipuoliskolla tarvita mutta keskikentän
rooleihin on jo tyrkyllä viisi muutakin toistaiseksi ehjemmän kauden pelannutta
pelaajaa.

 

Hyökkäys:

Yli puolet EPSn Ykkösen maaleista (jo seitsemän osumaa!)
tehnyt Laith Azhar on ollut kiistaton ykköstähti. Yleensä
vasemmalta hyökkäyksiin nouseva ja erinomaiset yksilötaidot omaava Laith
viihdyttää pelistä toiseen. Hermokontrollin kanssa on välillä vielä tekemistä
kun vastustajat ottavat hänet silmätikukseen ja sukituksen kohteeksi.

Azharin uskollinen aisapari viime kaudeltakin Ayuub
“Juppi” Ahmed-Nur
 on kärsinyt Ykkösen peleissä toistaiseksi
tehottomuudesta ja loistavan viime Kakkosen kauden myötä ehkä jonkinlaisista
suorituspaineistakin. Näyttävät nousut yleensä oikealta laidalta ovat
järjestään päättyneet tähän asti aina pallonmenetyksiin, heikkoihin
keskityksiin tai ohilaukauksiin. Suomen Cupin Lahti-ottelussa Juppi sai
kuitenkin maalihanat loisteliaasti auki ja onkin nyt varmasti valmiimpi
näyttämään samaa myös Ykkösen puolella. Osoittanut monipuolisuutensa pelaamalla
tarvittaessa laitapakkinakin.

Kokenut Topi Järvinen on noussut nopeasti
jonkinmoiseen kulttipelaajan asemaan. Järvisen kokemus ja rutiini ylemmiltä
sarjatasoilta on näkynyt ovelina ratkaisuina. Maaleja ei ole vielä toistaiseksi
syntynyt hyvistä paikoista huolimatta mutta varmasti niitäkin vielä nähdään. Yhteistyö
erityisesti Dahlforsin kanssa on ollut erinomaista. Topi on kentällä paljon
äänessä, välillä ehkä tuomarien mielestä hieman liikaakin ja varoitustili onkin
ehtinyt jo kertaalleen täyttyä.

Juuri kauden alla EPS-paitaan värvätty Oscar
Dahlfors
 on osoittautunut monipuoliseksi ja dynaamiseksi hyökkääjäksi.
Maalihanatkin ovat jo pikkuhiljaa auenneet mutta ennen kaikkea Dahlfors pystyy
vahvalla liikkumisellaan jatkuvasti luomaan uhkaa vastustajan alueelle. Jos
kaikki menee nappiin saattaa nousta loppukaudella vielä vaikka kuinka isoksi
tähdeksi Ykkösessä.

Ville Kiiski on ollut edelleen käytetty pelaaja
niin avauksessa kuin vaihdosta ja pystyy kookkaana mutta silti hyvin liikkuvana
targettina tuomaan haastetta monelle joukkueelle. Ykkösessä Kiiski ei ole
päässyt itse vielä maaleja juhlimaan mutta alkukierrosten Cupin peleissä verkko
heilui vanhaan malliin. Erikoisosaamisellaan saa jatkossakin vastuuta vaikka
taistelu peliajasta on kiihtynyt. On ollut ehdottomasti vaisumpi viime kauteen
nähden ja voi olla että rooli tulee jatkossa olemaan enemmän loppuhetkien “super
subin” tyylinen.

Nuori Visar Bela on pelannut tällä kaudella
vasta ensimmäisiä miesten pelejään ja on totutellut vauhtiin ja fyysisyyteen.
Muutamien läheltä piti-tilanteiden jälkeen Bela teki Ykkösen avausmaalinsa,
viime hetken tasoituksen, KPV-pelissä joka varmasti aukaisi ketsuppipullon.
Hyvällä maalintekijän vaistollaan saanee loppukaudellakin hyvin minuutteja.

Minuuteista taistelevat vielä Kingsley Kwasi Kwaw ja Mascuud Hassan. Molemmilta löytyy etenkin juoksuvoimaa mutta muilta ominaisuuksilta he häviävät vielä toistaiseksi kokeneemmille joukkuetovereilleen.

Kaiken kaikkiaan EPSn asema Ykkösessä on tällä hetkellä
vielä hieman veitsenterällä. Ylemmän loppusarjan paikoille yltäminen vaatisi
pistetahdin reilua kiristämistä etenkin heikosti sujuneissa
vieraspeleissä. 

Heinäkuussa kotipelejä on vain yksi mutta se on sitäkin
mielenkiintoisempi kun paikallisvastustaja Klubi 04 saapuu Espoonlahteen kuun
lopulla lauantaina 20.7.

Lisäksi pelataan vieraissa VIFKta (7.7.), Atlantista (12.7.)
ja FC Jazzia (26.7.) vastaan. VIFK-ottelua voi kutsua jopa “kuuden pisteen
otteluksi” sillä putoajan paikalla FC Vaajakosken lisäksi majaileva VIFK
tarvitsisi kipeästi pisteitä ja EPS on yksi heidän loppukauden
päävastustajiaan.

Ykkösen perussarja päättyy elokuussa viiteen otteluun joista
peräti kolme pelataan vielä kotona. Vaajakoski kohdataan Espoossa 3.8. KuPS
Akatemia 17.8. ja RoPS 24.8. Lisäksi elokuussa on vielä vieraspelit Keravalla
PKKUta vastaan 10.8. sekä koko perussarjan päättävä KPV-kamppailu Kokkolassa
31.8.

Syys-lokakuussa sarja huipentuu vielä viidellä joko ylemmän
tai alemman loppusarjan ottelulla. Sarjasijoituksesta riippuen EPS pelaa niistä
joko 3 tai 2 kotona ja loput vieraissa.

Alkukauden kotiotteluiden yleisökeskiarvo lähenee 600 katsojaa.
Kuva: Jari Oinonen

4.7.2024 EPS mediatiimi / Teppo Laaksonen

MATKASSA MUKANA